Voiko ahdistusta lievittää päivittäisellä ahdistusvartilla ja tekemällä huonosti


World Economic Forum, WEF, on 1971 perustettu riippumaton järjestö, jonka tavoitteena on yksityisen ja julkisen sektorin vuoropuhelun ylläpito ja kehittäminen. Davosissa vuosittain pidettävä kokous on WEF:n näkyvin tapahtuma. Riippumatta siitä, kuinka elitistisenä kukin kyseistä tapahtumaa pitää, WEF julkaisee jatkuvasti valtavan määrän kiinnostavaa tietoa ja ajatuksia herättäviä puheenvuoroja.

Cambridgen yliopiston kansanterveystieteen instituutin väitöskirjatutkija Olivia Remes on julkaissut ahdistuksen ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tutkimukseen liittyviä alkuperäistutkimuksia jo useita ja kirjoittaa aiheesta eri foorumeilla. Sivun alareunan linkissä on WEF verkkojulkaisussa ilmestynyt kirjoitus, jossa Remes esittää ”kolme pointtia” ahdistuksen kanssa selviytymiseksi. Kirjoitus on selkeä, helppo ja toki yksinkertaistava, mutta juuri sellaisena sopii mainiosti elämänhallinnan parissa tuskaileville.

Olivia Remeksen esiin nostamat näkökulmat liittyvät ahdistuksen ytimessä olevaan kokemukseen, jossa elämä uhkaa koko ajan kaatua päälle. Kolme ohjenuoraa, joihin tarttumista hänen mukaansa kannattaa harkita ovat:

  1. Tee asiat huonosti.
  2. Murehdi kerran päivässä.
  3. Auta muita.

Do it badly

Sen sijaan että lykkäät asian tekemistä, jotta se tulisi tehtyä parhaalla mahdollisella tavalla (ja ahdistut kasvavasta odottavien töiden kuormasta), käy siekailematta suoraan asiaan ja opettele ”tekemään asioita huonosti”.  On nimittäin niin, että toteutettu ”räkäversio” on parempi kuin tekemätön mestarityö. Lisäksi surkea mutta tehty luonnos on aina konkreettisempi parantelun kohde kuin ei mitään.

  • Pitäisi aloittaa uusi elämä mutta se vaatisi salikortin / uudet varusteet / personal trainerin / työaikataulun uusimisen? Mitä jos vain käyt alkuun 20 min kävelyllä kolmesti viikossa?

Murehdi kerran päivässä

Tunnelma on jo valmiiksi pilalla, sillä söin pullan vaikkei pitänyt. Illalla klo 20 jälkeen vain kasviksia mutta tässä sitä taas ollaan jäätelökulhon kanssa. Töissä meni kuuteen ja siinä meni uintireissu. Olen huono eikä tästä tule mitään.

  • Entä jos opettelet lykkäämään murehtimista? Tunnehan on jo tulossa, mutta sen voi laittaa jonoon: ”your anxiety is pending”. Suo itsellesi synkistelyvartti tai -kymppi joka päivä, ja vapauta aikaa muulle. Voi kuulostaa hymistelyltä, mutta kannattaa kokeilla. Välissä kuluva aika luo kulloisiinkin murheisiin perspektiiviä ja auttaa olemaan itseä kohtaan armollisempi.

Auta muita

Remes siteeraa artikkelissaan neurologi Viktor Franklia, jonka oivallus elämän merkityksellisyyden kokemisesta perustui hänen omaan selviytymiseensä keskitysleirillä toisen maailmansodan aikana. Frankl pysyi järjissään mm. ajattelemalla vaimoaan ja omaa merkitystään tälle. Oman merkityksellisyyden kokeva ihminen kestää Franklin mukaan melkein mitä tahansa. Remes täydentää tätä muistuttamalla, että merkityksellisyyden kokemiseen on helpoin päästä kiinni tekemällä jotain toisen tai toisten hyväksi. Hyväntahtoinen toiminta vahvistaa hyväntahtoisia ajatuksia ja tunteita samalla kun tekeminen toisen hyväksi vie ajatukset pois itsestä, ahdistuksen kokijasta.

  • Yhdistämällä avuliaisuuden ja huonosti tekemisen pääsee alkuun helposti. Mikä voisi olla yksinkertaisin toisen hyväksi tekemäsi asia? Voisitko tehdä yhden hyvän teon joka päivä? Entä jos kirjoittaisit ne ylös ja vaikka lukisit listan joka lauantai ja miettisit, ketä tai keitä, tai mitä, kukin tekosi auttoi?

Luen parasta aikaa psykologi ja talousnobelisti Daniel Kahnemanin kirjaa Thinking, Fast and Slow (Ajattelu, Nopeasti ja Hitaasti) jossa hän loistavasti kuvaa ihmismielen vietävissä olevuutta hyvässä ja pahassa. Mitä pidemmälle olen edennyt, sitä vakuuttuneempi olen, että voimme vaikuttaa omiin toimintatapoihimme hankkiutumalla tietoisesti uudenlaisiin ajatus- ja tekemistilanteisiin.

Source: Here’s what science says about becoming mentally strong and beating anxiety | World Economic Forum

Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram