Lihavuus on luokkakysymys, kertoo sunnuntaihesari 21.1.2018


Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm jakoi twitterissä toimittaja Anna-Stina Nykäsen HS-sunnuntaikolumnin, joka sisältää toimittajalta aivan oleellisen väestön ylipainoon ja lihavuuteen liittyvän havainnon. Yhteiskunnan tukiverkosto rakentuu työllisten ympärille ja heidän ehdoillaan paitsi terveydenhuollon, osin myös ravitsemuksen ja jopa liikunnan osalta. Lisäksi koulutustaso, työ ja työruokailun terveellisyys ovat yhteydessä toisiinsa.

Kuten Nykänen kirjoittaa:

Ylemmistä toimihenkilöistä noin 80 prosentilla on mahdollisuus syödä henkilöstöravintolassa…Duunari hakee kaupasta lasagnelootan.

Peruskoulu on viimeinen koko ikäluokkaa yhdistävä yhteiskunnan instituutio ja kouluruokailu, koululiikuntakin, ovat osa sitä. Osalla opiskelu myös päättyy peruskouluun. Ja mitä aikaisemmin opiskelu loppuu, sitä suurempi on riski joutua paitsi työttömäksi myös terveyttä edistävien rakenteiden ulkopuolelle.

On jo kauan ollut tiedossa, että lihavuuden hoidossa muulla kuin lääketieteellä on ratkaiseva osuus. Kampanjoilla, ohjauksella, lääkityksellä ja kirurgialla on oma roolinsa. Ne tavoittavat kuitenkin todennäköisimmin koulutetumpia ja työssä käyviä kansalaisia.

Kun on jo osoitettu, että hiustenleikkuun ja hammashoidon yhteyteen voidaan liittää syrjäytymistä ehkäiseviä palveluja, niin pitäisikö samaa ajattelutapaa kehittää edelleen.

Kysymys: Millaisia voisivat olla ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvät matalan kynnyksen uudet palvelumuodot?

Lähde: Lihavuus on luokkakysymys: hyväosaisten painonhallintaa tuetaan, köyhien ei – Sunnuntai – Helsingin Sanomat

Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram